Pääosassa ruoka

Kirjoittajan arkisto

Otamme käyttöön ladattavan asiakaskortin, joka toimii lahjakorttina tai esim. lapsen ladattavana maksukorttina.

Ilma lämpenee, ihmiset suunnittelevat ryytimaan istutuksia ja luonto puskee elämään väriä. Kevät on aika ihana syy asua täällä pohjoisella pallon puoliskolla. Talven aikana julkaistiin tutkimus, jossa oli selvitetty syitä, miksi ihmiset kokevat ruoanlaiton niin haastavana. Yllättäen päälimmäiseksi syyksi koettiin keksimisen vaikeus. Miten tämä ongelma voitaisiin ratkaista?

Sain viime viikonloppuna nauttia hyvästä ruoasta ja ihanien ystävien seurasta, kun teimme pienen irtioton ja matkustimme tyttöporukalla Pariisiin. Kaduilla kojut notkuivat kauden herkkuja; parsaa, retiisejä, tomaatteja ja sesonki näkyi myös ravintoloiden listoilla. Sunnuntaina ihmiset jonottivat korttelien parhaimpiin konditorioihin saadakseen jälkiruokapöytään suloisimmat ja maistuvimmat leivokset. Mikä ihana asenne!

Matkan paras lounas oli ehdottomasti Merci-putiikin ravintolassa (111 boulevard Beaumarchais). Ravintolassa ei ollut keittiötä, vaan kaikki ruoat olivat kylmiä. Tilasimme erilaisia makkaroita, päivän salaatin (fenkoli-linssi), maalaispateeta, pata negra -kinkkua ja leipää. LIsukkeina lautasten reunoilla oli varrellisia retiisejä ja suolakurkkuja. Ruokajuomana nautimme provencelaista roséta. Niin yksinkertaista ja niin hyvää!

Kylmien lounaiden keksiminen on helppoa, kun vain ostaa hyvät raaka-aineet. Kauppoihin on muuten tullut uusi englantilainen tuotesarja Olives et Al, jossa on erilaisia oliiveja, öjyä, salaatinkastikkeita/marinadeja, kapriksia ja erilaisia pähkinöitä. Aloin itkeä ilosta, kun maistoin ensimmäisen kerran punajuuri-timjami -salaatinkastiketta…

OIVALLUS

10.1.2011 Niina

Tänään alkoi arki. Aika ihanaa oikeastaan palata normaalirytmiin. Tosin yrittäjällä rytmi tulee lähinnä lasten koulu- ja päiväkotiajoista ja perheen yhteisestä viikonlopun vietosta. Työpäivät ovat vaihtelevia, mikä on sekin aika ihanaa.

Olimme viikonloppuna käymässä Turussa ystävien luona. Turussa tuntuu kuin olisi ulkomailla. Siellä on jotenkin niin erilaista, ehkä vähän ruotsalaista. Turun torilla oli näin talvellakin vipinää; hyviä kalakauppoja ja ihmeen paljon hedelmäkauppiaita. Oma koju ahvenanmaalaisille omenoille oli sympaattinen. Jos ei olisi ollut pakkasta olisin ostanut kojusta omenoita kotiin vietäväksi.

Turussa on paljon kiinnostavia pieniä ravintoloita. Olimme suunnitelleet menevämme lauantaibrunssille jokivarren Blankoon, mutta brunssi olikin vain sunnuntaisin. Löysimme sitten ystävien suosituksesta ranskalaisen Bistrot Le Porcin. Ihana paikka! Tunnelma oli kodikas, lista monipuolinen ja ruoka maukkaan ranskalaista. Olimme kaikki tosi tyytyväisiä. Söin alkuun paneroituja kesäkurpitsoja, pääruoaksi kukonpoikaa ankanmaksatäytteellä ja jälkkäriksi naapurikonditoriasta laskiaispullan…

Kotimaan matkailu on haastavaa tienvarsien surkean ravintolatarjonnan takia. Menomatkalla koko porukalle tuli kauhea nälkä jo kehä kolmosella. Yleensä teemme eväät matkoille, mutta nyt ei ollut mitään ruokaa mukana. Ainoa hyvä ruokapaikka, minkä keksimme oli Kirkkonummen ostarin Bistro O Mat. Paikka ei ollut edes matkan varrella, mutta sinne oli päästävä. Tällaisia ravintoloita pitää saada lisää. Takuuvarmasti hyvä ruoka, kiva miljöö, reilu hinnoittelu ja lähialueen raaka-aineita mahdollisuuksien mukaan… Olen jo vuosia manannut ankean ruokatarjonnan olevan este Suomi-matkailun kehittymiselle!

Hiilaripuolelle tuli viikonloppuna takapakkeja, mutta oivalsin tärkeän asian. Voin hiilareita säännöstelemällä vaikuttaa painooni ja saan kevyen olon, kun jätän viljatuotteet pois. Nyt höyryävän papukeiton kimppuun!

Jos laihduttaminen on näin helppoa, niin miksi ihmeessä ihmisiä piinataan vaikeilla punnituksilla ja pisteytyksillä? Viikon jälkeen kropan malli on muuttunut ja vyötärö näkyy – jihuu! Vettä, yksinkertaisia ruokia, kasviksia, rasvaa, kahvia, vähän alkoholia ja muutaman kerran pari palaa suklaata (ja  jäätelö) makean himoon. Olen saanut hyvän lähdön.

Keitto on ihanaa talviruokaa. Aiemmin leipä, usein näkkäri, on kuulunut keittoaterialle. Näkkärin sijaan olen syönyt nyt enemmän keittoa, en tiedä onko se oikea ratkaisu. Muuten tuntuu siltä, että nälkä ei lähde. Eilen tein jauhelihakeiton, johon laitoin sipulia, porkkanaa, varsiselleriä ja kaalia. Keiton pohjana käytin vettä ja Renée Voltairen maalaispuljonkia, joka on muuten älyttömän hyvä tuote. Se on purkkiin pakattu kasvisliemijauhe (luomu), joka sopii erityisesti keittoihin, mutta myös muihin ruokiin (wokkeihin, kastikkeisiin) antamaan makua.

Loppiaisena ja tulevana viikonloppuna tiedossa on vieraita ja kyläilyä – mukavaa lomailua ennen kuin kunnon arki alkaa. Yritän viikonlopun aikana keksiä uusia ruokia, millä täyttää vatsa ensi viikolla. Hyvää viikonloppua!

Keitettyä, paistettua, munakasta, munakokkelia… Munaa eri muodoissa, siinä eväät uuteen aamuun. Muutaman päivän jälkeen olo tuntuu jo kevyemmältä. Kaksi kiloa on lähtenyt ja mitään erityisiä mielitekoja ei ole ollut. Eilen illalla tosin maistelin lasten riisimuroja, kun ne näyttivät niin hyviltä (!).

Ranskassa on vielä voimissaan mukava kylmän lounaan perinne. Se, että syödään veitsellä ja haarukalla kauniisti katettu pieni, kylmä lounas. Koin itseni hienostuneeksi ranskattareksi, kun katoin itselleni Hauhalan hanhitilan maksapateeta, venäläisiä suolakurkkuja, smetanaa ja hunajaa. Lounas maistui taivaalliselta! Ehkä hunaja on hiilareidensa takia pannassa, mutta haluan kuitenkin mennä maku edellä ja kurkut, smetana ja hunaja vaan on niin vastustamaton yhdistelmä. Illalliseksi nautimme koko perhe haudutettua punahapankaalia ja erilaisia tuoremakkaroita. Tosi hyvä olo!

Pienet, kylmät lounaat, samoin kuin voileivät ovat sellaisia ruokia, joita soisi saavansa matkaruokana huoltoasemilta. Yksi ihana vaihtoehto on paahtopaisti ja siihen tymäkkä piparjuurikastike. Tällaiset ruoat eivät vaadi kohtuutonta varastointia ja niistä saa kuka vain koottua maukkaan suolapalan.

Bloggaajat

Susanna Björklund

Susanna on intohimoinen ruoanlaittaja, jonka repertuaariin kuuluu kaikki hyvä ruoka aina perinteisestä makaronilaatikosta, tosin ei niin perinteisesti valmistettuna, vietnamilaisiin erikoisuuksiin..

Lue kirjoitukset »

Ville Hietalahti

Ville havainnoi, tarkkailee ja kyseenalaistaa. Kohteina ruoan poliittisuus, yhteiskuntakriittisyys, historia vs. aika, jossa elämme..

Lue kirjoitukset »

Niina Hietalahti

Niina on Anton & Antonin perustaja, perheenäiti ja vaimo. Ei mikään gourmet-kokki, mutta maukkaan kotiruoan laittaja ja munakkaan paistaja. Uuden ideoija ja kyseenalaistaja..

Lue kirjoitukset »

Haku